‹ Blogit

28.6.2017 7.30

Asiantuntijoiden parviäly johtamaan digihankkeita

  • Digitaaliset palvelut

On tavallaan sääli, etten ole oikeastaan tehnyt mitään muita töitä kuin näitä digihommia. Minulta puuttuu siis vertailukohta siihen, miten hyvin tai huonosti yrityksen toiminnan muita alueita johdetaan. Tämä siis lähinnä alustuksena ja selityksenä, jos jonkun mielestä vähättelen yrityksen muiden osa-alueiden johtamisen vaikeutta.

Tästä puutteellisesta kokemuksesta huolimatta olen kuitenkin sitä mieltä, että digitaalisuuden johtaminen on äärimmäisen vaikeaa ja vaatii tekijäkseen todellista multitalenttia.

Mitä kaikkea digitaalisuutta johtavan pitää oikein ymmärtää, ja millä tasolla asiat pitää ymmärtää? Tätä olen joutunut monesti omassa työssäni miettimään.

Ajatellaanpa vaikka talousjohtajaa. Eikö hänelle raportoi tyypillisesti ihmiset, joilla on suurin piirtein samanlainen koulutus ja tausta? Joka tapauksessa tuo porukka on huomattavasti homogeenisempi kuin mitä digitaalisuuden rakentamiseen osallistuu.

Otetaanpa pari esimerkkiä digitaalisen kehityksen trendeistä: digitaalinen palvelumuotoilu sekä erilaiset datan ja algoritmien perusteella tapahtuvat automatisoinnit. Nämä ovat aika tavalla digikompetenssijanan ääripäissä.

Digitaalinen palvelumuotoilu on – no paremman sanan puutteessa – prosessi. Tai ehkä kuitenkin polku. Polku, jonne on vain päätettävä lähteä taivaltamaan, vaikka ei olekaan ihan varmaa löytyykö sen varrelta mustikoita tai kanttarelleja. Voi olla, että löytyykin vain puolukkaa, mutta eikö sekin ole parempi, kuin että tulisi takaisin tyhjin käsin? Digitaalisen palvelumuotoilun prosessissa vaikeus onkin siinä, että liiketoiminnan saavuttaman edun (business case) ennustaminen etukäteen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Tuloksena ei myöskään aina tule mitään kouriintuntuvaa kuten vaikkapa pelkästä käyttöliittymäsuunnittelusta, mutta usein jotain huomattavasti arvokkaampaa.

Ammattilainen, jolla on ymmärrystä ja jopa kokemusta siitä, mihin palvelumuotoilulla pyritään, pystyy tekemään päätöksiä polulle lähtemisestä, sillä hän ymmärtää mitä palvelumuotoilu on. Hänellä on tietotaitonsa ansiosta luottamus palvelumuotoiluun prosessina ja toimintamallina ja se riittää, vaikka muotoilun lopputulosta ei voikaan etukäteen tietää eikä siten myöskään arvottaa.

Mutta voiko päätöstä tehdä tai tukea ihminen, jonka digitaaliset kompetenssit ovat vahvoja jollain muulla osa-alueella kuin palvelumuotoilussa? Ei ainakaan samojen tietojen ja esitysten varassa kuin asiaan perehtynyt ammattilainen. Ennemminkin näen todennäköisenä, että asiantuntijatiimiltä pyydetään yhä tarkempia perusteluja, mihin tällä asialla pyritään.

Lopulta esityksen kehityshankkeesta tai kehitykseen liittyvistä toimintatavoista on pakko lähteä niin perusteista, että itse pihvi katoaa ja päätöksenteosta tulee entistä hankalampaa.

Entäs sitten automatisoinnit? Tässä asiassa johtaja, jolla on teknistä taustaa ja relevanttia kokemusta, pystyy tekemään päätöksiä sen kuuluisan ylätasoon keskittyvän esityksen perusteella. Hän ymmärtää algoritmin konseptin ja tietää miten sitä voi soveltaa ja voi näin ollen luottaa työn tuloksiin, vaikka niitä ei etukäteen voidakaan hänelle yksityiskohtaisesti määritellä.

Sen sijaan muotoilu- tai vaikkapa markkinointitaustaisen johtajan voi olla huomattavasti epämukavampaa tehdä päätöksiä tästä aiheesta.

Ja se, se on kuulkaa ihan ymmärrettävä juttu. Kukapa meistä pimeässä hapuilusta nauttii.

Mikä sitten ratkaisuksi? Eihän kukaan halua talousjohtajaksi henkilöä, jolle pitää joka kerta selittää joku peruskonsepti, kuten tase, ennen kuin asiat menevät eteenpäin. Mutta onko digitaalisuuden johtamiseen edes mahdollista löytää yhtä henkilöä, jolla on kaikki digitaalisuuden peruskonseptit niin hyvin hallussa, että päätöksenteosta ei tule epämukavaa tai vastaavasti aikaa vievää lillukanvarsiin perehtymistä?

Mielestäni ei.

Sen sijaan miettisin jotain niinkin radikaalia, että yrityksen digitaalisuuteen liittyvästä päätöksenteosta vastaisi mieluummin asiantuntijaryhmä, jossa kaikilla olisi oma erikoisosaamisensa, mutta myös tarvittava ymmärrys muista digitaalisuuden osa-alueista – aina tutkimuksesta ja muotoilusta tekniseen toteutukseen saakka.

Asiantuntijaryhmälle annettaisiin liiketoiminnalliset tavoitteet sekä budjetti ja keinot. Millä näihin päästään, olisi sitten asiantuntijatiimin itsensä päätettävissä.

Tiimillä olisi siis holistinen näkemys digitaalisuuteen, ja vapauden hintana vastuu toimittamisesta. Ei pitäisi enää olla vaikeaa hyväksyä tuota vastuuta, jos itse saa päättää, miten asiat tehdään.

Näin toimimalla varsinaiselle johdolle menisi esitettäväksi kokonaisuuksia linkitettynä annettuihin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, eikä mystisiä esityksiä jostain API:sta, joka ratkaisee kaiken. Jos vaan johto antaa luvan sellaista alkaa kehittämään.

Kuka lähtee kokeilemaan?

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Tuija Riekkinen profile portrait circle

Kirjoittaja Tuija Riekkinen Talent Base Oy:n senior konsultti ja on digitaalisuuden työmuurahainen. Mistä hän puhuu, sitä hän myös osaa tehdä. Hänellä on osaamista ja kokemusta digitaalisuuden koko ketjusta. Parhaimmillaan hän on roolissa, joka yhdistää liiketoiminnan ja IT-maailman.

Katso profiilini

Tilaa uusin blogikirjoituksemme sähköpostiisi