‹ Blogit

14.11.2016 7.48

Esineiden internet jokaiseen kotiin

  • Digitaaliset palvelut

Muistatteko vielä, miten 2000-luvun alussa hämmästeltiin suomalaisen IT-osaajan miljoonia maksanutta älytaloa? Nykyään lähes jokaisella on varaa älykkääseen asumiseen, sillä IFTTT:n ansiosta esineiden internet on mahdollista rautakauppatavaralla. Saatavilla on verkkoon liitettäviä kaukosäätimiä, kytkimiä, lämmittimiä, polttimoita, pistorasioita ja paljon muuta.

ifttt_image_copyright_shiva_kilaru

Copyright: Shiva Kilaru

Alkuun on hyvä avata käsitteet. Internet of things (IoT) on lähes mystinen mantra, josta povataan samanlaista megatrendiä kuin verkkokauppa ja sosiaalinen media ovat. Esineiden internetissä fyysiset tuotteet liittyvät verkkoon, jossa ne kommunikoivat sekä keskenään että loppukäyttäjän kanssa. Tyypillisin ja tylsin esimerkki lienee jääkaappi, joka muistuttaa heti kun maitohyllyssä alkaa olla tyhjää tilaa.

IFTTT on vähemmän tunnettu lyhenne, joka tulee sanoista “if this then that”. Kyseessä on ilmainen ja avoin palvelu, jolla käyttäjä voi yhdistää haluamiaan syötteitä toisen laitteen tai ohjelman teoiksi (trigger => action). Periaate on hieman samanlainen kuin oivaltavassa, mutta aikaansa edellä olleessa Yahoo Pipes! -palvelussa. Aluksi IFTTT yhdisti verkkopalveluita toisiinsa, mutta nyt markkinoille on tullut satoja erilaisia tuotteita. Tämä tekee konseptista todella mielenkiintoisen.

Esimerkki: valitsemani sääpalvelu kertoo rannikkoseudun lämpötilan pudonneen alle 10 asteen, tästä lähtee tieto IFTTT-yhteensopivalle lämpöpumpulle, joka alkaa puskea lämmintä ilmaa kesämökkiini. Tähän voisi vielä yhdistää paikkatiedon, jonka antaman tiedon perusteella kiuas ja lämminvesivaraaja napsahtavat päälle. IFTTT perustuu resepteihin ja kanaviin, joista käyttäjä tekee itselleen sopivia syöte-toiminto -yhdistelmiä. Reseptejä on kahdenlaisia:

  1. IF nojaa syy-seuraus-suhteeseen; ehtoon jossa tietty syöte aiheuttaa seuraavaksi tapahtuvan asian. Ensin tehdään haluttu resepti, esim. “Lämmitä mökki”. Sitten valitaan kanava (sää), josta haetaan tieto lämpötilasta. Lopuksi päätetään haluttu toimenpide (käynnistä lämmitin), jota voi halutessa tuunata mieleiseksi.
  2. DO on huomattavasti yksinkertaisempi. Se on puhelimeen asennettava sovellus eli nappi, joka tekee yhden halutun asian. Esimerkiksi DO Button käynnistäisi lämpöpumpun, mikäli painan puhelimeni näytöllä olevaa valmiiksi ohjelmoitua nappia.

Hienosti muotoiltu kotimainen laite, btnn, nojaa samaa ideaan: älykäs nappi, johon voi säätää halutun toiminnon. Tuotteena se on yhtä yksinkertainen kuin Fiskarsin kirves, mikä sinänsä on harvinaista suomalaista insinööriosaamista. Tavallisesti meillä mennään teknologia edellä.

Mutta onko tämä vain pienen porukan virittelyä samaan tapaan kuin artesaaniolutta tilaavat hassut sovellukset? Ei välttämättä. Esineiden internet tulee jossain vaiheessa jokaiseen kotiin, ja muiden muassa Google ja Amazon lanseerasivat hiljattain ensimmäiset IFTTT-yhteensopivat laitteensa. Philips ja Samsung lähtivät mukaan jo aiemmin. Kuka tai mikä on ensimmäinen suomalainen massatuote tai yritys?

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Pidätkö lukemastasi? Tilaa blogitekstimme meiliisi.