‹ Blogit

9.4.2018 12.56

Headless CMS – hitti vai huti?

  • Sisällönhallinta

Huhtikuun Tivi esittelee ja vertailee CIO-teemanumerossaan Headless CMS:t. Artikkelin mukaan Headless CMS on mullistanut verkkopalveluiden sisällönhallintaa, ja ilmiö ansaitsee analyysin. Onko Headless CMS jotain autuaaksi tekevää vai vain uusi lähestymistapa, jonka käyttöönotto tarvitsee harkintaa ja ammattitaitoa siinä missä perinteinenkin sisällönhallinnan järjestelmä?

Tivin artikkelissa Headless CMS -ilmiöön otetaan hiukan vaarallinen kulma. Perinteisen ja Headlessin vastakkainasettelussa sorrutaan tyypilliseen ajattelumalliin, että on järjestelmän syy, jos toteutukset ovat menneet pieleen.

Niinkö tosiaan?

Oikeasti palveluiden suunnittelijoiden ja toteuttajien ammattitaidolla on vealtavan suuri rooli siinä, onnistuuko verkkopalveluprojekti tavoitteissaan vai ei.

Perinteinen CMS ei nimittäin ole synonyymi monoliittiselle verkkopalvelulle saatikka monoliittiselle CMS:lle (jotka ovat muuten hyvinkin eri asioita), kuten artikkelin lukemalla saattaisi helposti uskoa. Monoliittejakin varmasti on tehty, mutta sisällön, metatiedon, jakelurajapintojen ja esitystavan erottamista sekä mikropalveluarkkitehtuurien hyödyntämistä pilviympäristöissä on käytetty moni- tai kaikkikanavaisten palvelujen toteuttamiseen jo kauan ennen Headless CMS -hypen syntymistä. Ne palvelut, joissa näin on tehty, ovat ehkä olleet vain paremmin suunniteltuja.

Onko sivuttomuus Headless CMS:n ansiota?

Tivin artikkelissa päivitellään ihan aiheesta, että verkkopalveluiden suunnittelu ja toteutus on edelleen hyvin sivukeskeistä – eli edelleen tehdään nimenomaan sivuja, ei moni- tai kaikkikanavaisia sisältöjä.

Sivuttomuuden toteutuminen verkkopalveluissa ei kuitenkaan mielestämme ole missään nimessä Headless CMS:ien ansiota. Olemme olleet tekemässä rakenteisiin sisältöihin ja niitä hyödyntäviin kanaviin ja responsiivisiin näkymiin perustuvia verkkopalveluja jo yli 10 vuotta sitten! Ne rakennettiin niin sanotun perinteisen CMS:n päälle, joka ei todellakaan ollut mikään monoliitti, kuten eivät sen sisältöä käyttäneet palvelutkaan.

Väitämme siis, että epäonnistuneet digiprojektit ja sivuttomuuteen siirtymisen kivuliaisuus eivät johdu teknologiasta vaan siitä, ettei verkkopalveluiden suunnittelussa ole ollut mukana sisällönhallinnan ammattilaisia.

Nimittäin sisällönhallinta ei ole pelkästään järjestelmä, vaan se on myös ammattitaito.

Ammattitaito, joka ei missään nimessä rajoitu järjestelmien tuntemiseen tai niiden implementointiin.

Epäonnistuneet digiprojektit ja sivuttomuuteen siirtymisen kivuliaisuus johtuvat siitä, ettei verkkopalveluiden suunnittelussa ole ollut mukana sisällönhallinnan ammattilaisia.

Sisällönhallinnan ammattilainen osaa katsoa kokonaisuutta monesta kulmasta

Sisällönhallinnan ammattilaisella on kyky suunnitella erilaisilla abstraktion tasoilla – ei siis vain leiskoja ja sivuja vaan myös tietoarkkitehtuuria ja sitä, miten nämä tietorakenteet lopulta mallintuvat näkymiksi niihin erilaisiin digitaalisiin palveluihin ja kohtaamispisteisiin, joissa relevanttia sisältöä tarvitaan. Kun mukana on tämäntyyppistä osaamista, päästään helpommin pois sivuajattelusta ja voidaan siirtyä kohti aidosti kaikkikanavaista palvelusuunnittelua.

Sisällönhallinnan ammattilainen ymmärtää, että operatiiviset vaatimukset vaihtelevat kanavittain. Siinä missä yhdessä kanavassa tarvitsee päivittää vain yksinkertaisia ohjesisältöjä ja muita ”mikrocopyjä” (asiointisovellukset), toisessa on edelleen tärkeää päivittää etusivunäkymän toimituksellisia nostoja (uutis- ja lifestylesivustot).

Sisällönhallinnan ammattilainen on myös kiinnostunut järjestelmästä itsestään eikä ainoastaan sen rajapinnoista. Sisällön jokapäiväinen operointi nimittäin tapahtuu järjestelmässä, ja jokaisessa järjestelmässä on oma toimintalogiikkansa paitsi sisällön operointiin myös sisältötyyppien tekemiseen ja hallinnointiin.

Tiedämme, että ilman sisällönhallinnan ammattilaista myös Headless CMS:n päälle saa askarreltua karmean häkin, joka ei tue monikanavaisuutta, ei skaalaudu eikä sen tehneestä toimittajasta pääse eroon millään.

Ilman sisällönhallinnan ammattilaista myös Headless CMS:n päälle saa askarreltua karmean häkin.

References

Kolme vinkkiä Headless CMS:ää harkitseville

Onko Headless CMS sitten huono asia? Ei suinkaan, mutta Headless CMS:n valintaan pitää paneutua useammasta eri näkökulmasta, aivan kuten minkä tahansa muunkin järjestelmän valintaan.

Jos harkitset Headless CMS:ää ratkaisuksi sisällönhallintaan, mieti ainakin nämä asiat:

1. Sisällöntuotannon operatiivinen malli

Tivin jutussa todetaan, että ”Headless CMS ei sisällä lainkaan sisällön esittävää osaa”.

Totta, sen lisäksi niistä usein puuttuu paljon muutakin. Esimerkiksi sisällön tuottamista ja elinkaarta ohjaavat työnkulut ja automaatio, sisältöjen erilaiset tilat sekä vähänkin järeämpään tarpeeseen käyttäjänhallinta ja käyttäjäroolit.

Näiden puutteiden kriittisyys riippuu siitä, onko sisällöntuotannon operatiivinen malli hajautettu vai keskitetty. Keskitetyssä mallissa pärjätään ohjeistuksella, hajautetussa sen sijaan vaaditaan järjestelmään rakennettuja rajoituksia.

Jos rajoituksia tarvitaan, Headless CMS:n kohdalla kaikki pitää koodata käsin. Nimittäin Headless CMS:n osalta kirjain M ei ole ansaittu, koska varsinaiset “management”- eli hallintatoiminnallisuudet puuttuvat lähes täysin. Contentful esimerkiksi kutsuukin itseään nykyisin termillä Content Infrastructure, mikä on vähemmän harhaanjohtava termi sen kyvykkyyksistä vastata sisällönhallinnan tarpeisiin.

2. Arkkitehtuuri – paljon kanavia vai yksi palvelu ja sen monta ilmentymää?

Headless CMS nostetaan usein esiin vaihtoehtona, kun puhutaan moni- tai kaikkikanavaisista digitaalisista palveluista.

Kannattaa kuitenkin kartoittaa oma tilanne ennen järjestelmän valintaa. Jos kanavia on paljon mutta ne eivät jaa sisältöä, Headless CMS:llä ei välttämättä saavuta mitään etua verrattuna hyvään perinteiseen sisällönhallinnan järjestelmään.

Sen sijaan jos palvelulla on desktop-sivusto, mobiilisovellus ja suunnitelmia muillekin ilmentymille (älykello, iPad-kioski kaupassa jne.), Headless CMS on hyvä vaihtoehto siinä missä esimerkiksi pilvessä pyörivä, hyvät sisältörajapinnat tarjoava perinteisempi CMS:kin.

3. Organisaation oma osaaminen vs. ratkaisutoimittajan ja kumppanien rooli

Onko teillä talon sisällä selkeä näkemys ja osaaminen modernin sisällönhallinnan suunnitteluun? Ymmärtääkö toteutuskumppani tarpeenne ja onko heillä kokemusta esimerkiksi kaikkikanavaisesta palvelusuunnittelusta?

Toteutuskumppanit eivät ole samanlaisia. Toisen tapaan toimia kuuluu halu hahmottaa kokonaisuus myös välittömän toimeksiannon ulkopuolelta ja varmistaa toteutettavan ratkaisun skaalautuvuus sen elinkaaren aikana myös muuttuviin tarpeisiin. Se vaatii kokemusta, ja kokeneet tekijät nykymarkkinassa eivät ihan kaikkialle aina riitä. Toinen rakentaa vain sen, mitä nyt osataan vaatia, eikä uskalla haastaa asiakasta oikeassa paikassa eli jo asiakkaan tarpeita tunnistettaessa. Etenkin vasta käyttöönoton jälkeen havaittavat puutteet toiminnallisuudessa tai tekniikassa aiheuttavat tilaajalle ylimääräisiä kuluja, jotka olisivat olleet ammattitaitoisella suunnittelulla ennakoitavissa ja vältettävissä.

Osaamisen löytäminen sekä suunnitteluun että toteutukseen on siis vähintään yhtä tärkeää kuin ratkaisun pohjalle tuleva teknologiavalinta.

Headless CMS voi olla hyvä valinta kaikissa mainituissa tapauksissa, mutta kaikki se, mitä itse sisällönhallinnan – tai pitäisikö sanoa sisältörepositorin – ympärille rakennetaan, vaatii tarpeiden tunnistamista ja tunnustamista. Pahimmassa tapauksessa Headlessista tulee täysin päätön investointi. Muutamaan sellaiseen olemme jo valitettavasti joutuneet törmäämään.


Tuija Riekkinen

Kirjoittaja on Talent Base Oy:n johtava konsultti ja digitaalisuuden työmuurahainen. Mistä hän puhuu, sitä hän myös osaa tehdä. Hänellä on osaamista ja kokemusta digitaalisuuden koko ketjusta. Parhaimmillaan hän on roolissa, joka yhdistää liiketoiminnan ja IT-maailman.

Katso profiilini


Mikko Mustakallio

Kirjoittaja on Talent Base Oy:n kaikkikanavaisen sisällönhallinnan asiantuntijapalveluista vastaava osakas. Hän on toiminut digitaalisen sisällönhallinnan parissa vuodesta 1999. Pääsuunnittelijana ja sisällönhallinnan arkkitehtina hän on uransa aikana vienyt läpi useita menestyksekkäitä verkkopalvelualustojen uudistushankkeita.

Katso profiilini

Pidätkö lukemastasi? Tilaa blogitekstimme meiliisi.