‹ Blogit

13.12.2017 11.51

Kymmenen muutosta kohti parempaa digitaalisuutta

Talent Base täyttää vuonna 2017 kymmenen vuotta. Vuosiemme aikana teknologia on kehittynyt ja toimintaympäristö on muuttunut nopeassa tahdissa moniulotteiseksi, jopa monimutkaiseksi, mutta alan klassikot ovat pitäneet pintansa. Teimme katsauksen menneeseen ja listasimme kymmenen asiaa, jotka ovat muuttaneet digitaalisuuden muotoilua viimeisen vuosikymmenen aikana.

Ihmiset

Digitaalisten palveluiden muotoilussa ihminen on tänä päivänä entistä enemmän keskiössä. Loppukäyttäjää kuunnellaan tarkemmin, ja ihmisten välinen yhteistyö määrittää hyvin pitkälti palvelun lopullisen muodon. Myös vaatimukset digiammattilaisen osaamiselle ovat hyvin erilaiset kuin kymmenkunta vuotta sitten.

1. Yksiulotteisesta moniulotteiseen palvelumuotoiluun

Digitaalisen palvelun muotoilussa on siirrytty nopeasti yksiulotteisesta äärimmäisen moniulotteiseen maailmaan.

Kun asiayhteys eli konteksti oli yksiulotteinen, esimerkiksi verkkosivu, oli normaalia suunnitella palvelu piirtämällä rautalankoja ja sivukarttoja. Nyt asiayhteys on huomattavasti abstraktimpi, ja kaikkikanavaisessa datan avulla optimoidussa palvelussa erilaisia sisältö- ja näkymäpermutaatioita voi olla lukematon määrä.

Tämän päivän digitaalisuuden parissa työskentelevän ammattilaisen olennaisinta osaamista on kyky hahmottaa kokonaisuutta ilman konkreettisia piirroksia sekä ymmärrys siitä, mitä digitaalisen palvelun muodostavat komponentit mahdollistavat yhdessä.

Lue myös: Digitalisoi­minen lisää huippuosaajien kysyntää

2. Kömpelöistä copy-paste-prosesseista ketterään digitalisointiin

Toimintojen digitalisoituminen tarkoittaa käytännössä aina uusien järjestelmien käyttöönottoa. Koska projektit lähes aina venyvät ja paisuvat, on lyhytnäköistä karsia ylläpitäjien vaatimuksista tai olla varautumatta tuleviin integraatioihin.

Kun digitalisaatiota on rakennettu kymmenenkin vuotta, alkaa järjestelmien käyttäjillä olla melkoinen tilkkutäkki käytössään. Tässä vaiheessa kaikki voivat miettiä – jos uskaltavat – millainen maailma olisi, jos copy-paste-toiminnallisuutta ja Exceliä ei olisi koskaan keksitty. Niin, maailmassa vallitsisi joko kaaos tai äärimmäiset hyvät järjestelmäintegraatiot ja saumattomat prosessit.

Millainen maailma olisi, jos copy-paste-toiminnallisuutta ja Exceliä ei olisi koskaan keksitty?

Valitettavasti yritykset alkavat vasta nyt heräämään siihen, että tehoton operatiivinen prosessi on varsinainen katesyöppö. Kömpelöt prosessit ovat myös omiaan turhauttamaan työntekijöitä ja saavat heidät pahimmillaan hakeutumaan muualle töihin.

Prosessien ketteröittäminen ja digitalisoiminen voi olla työlästä, mutta tehottomuuden korjaamisesta kertyvät säästöt ovat työn arvoisia.

Lue myös: Liiketoimintaprosessit – menneen talven lumiako?

3. Pirstaloitunut ja erikoistunut osaaminen vaatii entistä enemmän tiimityötä

Digitaalisuuden ammattilaisten osaaminen on pirstaloitunut ja erikoistunut samaa tahtia, kun laatuvaatimukset verkkopalveluille ovat kasvaneet. Tiimit kasvavat, ja kun laaja-alainen tiimi onnistuu kääntämään erilaiset lähestymiskulmat luovaksi ongelmanratkaisuksi, on tiimin tuottama kokonaisuus enemmän kuin osiensa summa.

Lisää monimutkaisuutta tekemiseen tuo myös se, että pelkkä digitaalisuuden osaaminen ei enää riitä. Tarve osallistaa digitaalisuuden rakentamiseen esimerkiksi liiketoimintaosaajia ja lainsäädännön asiantuntijoita kasvaa koko ajan.

Pelkkä digitaalisuuden osaaminen ei enää riitä. Tarve osallistaa digitaalisuuden rakentamiseen esimerkiksi liiketoimintaosaajia ja lainsäädännön asiantuntijoita kasvaa koko ajan.

Joskus digitekemisen resurssoinnissa joudutaan tekemään kompromisseja. Silloin voi tuntua järkevältä panostaa osaajiin, jotka tuottavat jotain kouriintuntuvaa, kuten koodia tai leiskaa. Näin toimiessa on kuitenkin riski, että tekemisessä edetään liian nopeasti konkreettisiin ratkaisuihin eikä palvelua muotoilla kokonaisvaltaisesti ja kestävästi käyttäjän tai teknisen toteutuksen kannalta.

Lue myös: “Privacy by design” kannustaa yhteistyöhön ja käyttäjäkeskeiseen palvelumuotoiluun

4. Määrittelystä jatkuvaan dialogiin

On turvallista sanoa, että aidosti ketterä kehittäminen on monessa isossa yrityksessä vielä aika takkuista. Digitaalisten palveluiden suunnittelussa ketteryyden suuntaan on kuitenkin otettu aimo harppauksia.

Yksityiskohtaisen määrittelyn sijasta on siirrytty jatkuvaan dialogiin kehittäjien kanssa. Jatkuva dialogi erilaisista näkökulmista asiaa lähestyvien sidosryhmien kanssa vaatii substanssiosaamisen lisäksi sitkeää luonnetta. Sitkeyden ohella jatkuvassa dialogissa on osattava pitää kokonaisuudesta huolta, koska yksityiskohtien dokumentoiminen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Sitkeistä digisisseistä tulee usein perustellusti hankkeiden luottopakkeja, jotka pitävät langat käsissään silloinkin, kun langat ovat vaarassa mennä umpisolmuun.

Lue lisää: Ketterästi sekaisin – ymmärrätkö roolisi?

Katso myös: Lean agile -transformaatio – laihdutusta ilman elämäntapamuutoksia?

Teknologia

Kymmenen vuotta sitten painittiin vielä kypsymättömän teknologian kanssa. Ensin kaikki rakennettiin alusta alkaen omin pikku kätösin. Myöhemmässä vaiheessa ostettiin jotain isoa ja valmista, jota sitten räätälöitiin, kunnes siitä tuli käyttökelvotonta. Esimerkiksi serverit piti tilata hankintaorganisaatioilta, ja niitä asensivat konehuoneisiin pelottavat serverimöröt. Ei, ennen ei ollut paremmin!

5. Integroidusta hajautettuun arkkitehtuuriin

Palveluiden ketterän kehittämisen on mahdollistanut paljolti teknisen arkkitehtuurin kehitys. Ennen digitaalinen palvelu oli kuin makaronilaatikko, jossa kaikki tarvittavat ainekset oli liitetty toisiinsa niin tiukasti, ettei niiden itsenäinen kehittäminen ollut mahdollista.

Nykyisin digitaalisen palvelun muodostavat komponentit on hajautettu. Tämän ansiosta kehittäminen ja muutosten hallinta on helpompaa kuin ennen ja uudet kehittämisen mallit ovat mahdollisia. Vastaavasti kokonaisuuden hahmottaminen ja palvelujen muotoilu vaativat aiempaa enemmän, koska enää ei muokata itsenäistä sivua vaan komponentteja, jotka ovat käytössä laajemmin palvelun sisällä.

Ennen digitaalinen palvelu oli kuin makaronilaatikko, jossa kaikki tarvittavat ainekset oli liitetty toisiinsa niin tiukasti, ettei niiden itsenäinen kehittäminen ollut mahdollista.

6. Tiukkojen kapasiteettivaatimusten ajasta pilvipalveluihin

Prototyyppien pystyttäminen sekä kehitys- ja tuotantoympäristöjen skaalaaminen on tänä päivänä äärimmäisen helppoa, koska tarvittava infrastruktuuri löytyy pilvestä. Hankkeissa ei enää tarvitse laskea etukäteen täysin teoreettisia kapasiteettivaatimuksia ja sitten odotella, että hankintaprosessi serverin ostamisesta menee läpi.

Oikein suunniteltuna ja optimoituna pilvestä hankittu infra on myös kustannustehokas, suorastaan halpa. Taitaviin osaajiin panostaminen maksaa itsensä nopeasti takaisin.

7. Yhdestä suuresta kokonaisuudesta toimivien osakokonaisuuksien ekosysteemiin

Iso ei ole enää kaunista, kun suunnitellaan modernia arkkitehtuuria. Nykyisin on mahdollista rakentaa toimiva kokonaisuus niin sanottujen Best in Breed -toimijoiden tuotteista.

Tarjontaa vaikkapa verkkokaupan vaatiman kokonaisuuden rakentamiseen on runsaasti. Enää ei tarvitse ottaa yhtä suurta ja kankeaa ratkaisua, joka on parhaimmillaankin vain keskiverto tai korkeintaan hyvä.

Yhden luukun taktiikkaan tottuneille ostajille tilanne on toki kimurantti. Laaja-alaisesti yrityksen tarvetta tarkastelevat ammattilaiset ovatkin kullanarvoisia modernin arkkitehtuurin suunnittelussa.

Liiketoiminta

Kymmenen vuotta sitten digitaalisuus ei kiinnostanut kuin harvojen edistyksellisten yritysten johtoa. Nyt digitaalisuudesta vihdoin tullut kulmahuoneeseen kelpaavaa salonkikelpoista tekemistä, ja se on koko organisaation yhteinen asia.

8. Klassikot pitävät pintansa

Digihankkeiden ehdottomia klassikkoja ja ikivihreitä ovat tieto ja sisältö sekä niiden hallinta. Molemmat ovat viime vuosina raivanneet tiensä IT:n syvistä syövereistä digitaalisen liiketoiminnan keskiöön.

Digitaalista asiakaskokemusta ei voi kehittää ilman hyvin hallinnoitua rakenteista dataa, eikä yksikään yritys pärjää kilpailussa asiakkaiden huomiosta ilman loistavaa sisältöä. Tieto ja sisältö ovat digitaalisen liiketoiminnan edellytyksiä.

Työsarkaa molempien klassikkojen osalta riittää edelleen, sillä tiedon ja sisällön määrän valtava kasvu sekä kaikkikanavaisuus asettavat tiedon ja sisällön hallinnalle suuria haasteita, joihin kannattaa miettiä aikaa kestävät ratkaisut.

Lue myös: Tietomalli, liiketoiminnan aarrekartta

Yksikään yritys ei pärjää kilpailussa asiakkaiden huomiosta ilman loistavaa sisältöä.

9. Teknisestä tekemisestä kaikkien jutuksi

Siinä missä ennen hankkeiden käynnistysvaiheessa koneelle avattiin määrämuotoinen word-template, nykyisin visuaalisuus palveluideoiden kiteytyksessä ja ennen kaikkea esittelyssä on ehdoton vaatimus.

Visuaalisuus voi olla joko startup-maailmasta tuttua pitchaamista tai prototyyppien esittelyä. Yhteistä näille molemmille on se, että niiden avulla halutaan löytää hankkeesta kiinnostuneita ja hankkeeseen sitoutuvia sidosryhmiä. Myös osallistavat menetelmät, kuten design sprintit, on valjastettu digitaalisuuden ilosanoman viestinnän välineiksi.

Digitaalinen kehittäminen ei enää vain pienen piirin juttu eikä varsinkaan enää “teknistä tekemistä”. Digitaalisessa transformaatiossa menestyvät ne yritykset, jotka onnistuvat mahdollistamaan osastojen ja yksiköiden välisen saumattoman yhteistyön.

Lue myös: Digitaalisen käyttäjä­kokemuksen kehittäminen vaatii seitsenottelijan taitoja ja valtiomiesmäistä vaikutusvaltaa

Digitaalisessa transformaatiossa menestyvät ne yritykset, jotka onnistuvat mahdollistamaan osastojen ja yksiköiden välisen saumattoman yhteistyön.

10. Kulmahuonekin kiinnostuu

Menneisyydessä digihankkeita sai tehdä jokseenkin rauhassa. Jos johto oli hankkeista kiinnostunut, mielenkiinto tuntui suurin piirtein samalta kuin etäiseksi jääneen kummisedän hajamielinen päähän taputus kehuna hyvästä koulutodistuksesta.

Viime vuosina myös johdon kiinnostus digihankkeisiin on kokenut murroksen. Nyt digitaalisuudesta puhutaan ihan oikeasti kulmahuoneessa ja kiinnostus näkyy panostuksena digitaalisuuden kehittämiseen.

Digitaalisuus ei siis ole enää vain uudenlaista markkinointia tai yksi myyntikanava muiden joukossa. Palveluiden digitalisoinnilla ei tavoitella vain itsepalvelun lisäämista ja sitä kautta kustannussäästöjä, vaan 2020-luvun lähestyessä yritykset aidosti etsivät digitaalisuudesta uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Tuija Riekkinen

Kirjoittaja on Talent Base Oy:n johtava konsultti ja digitaalisuuden työmuurahainen. Mistä hän puhuu, sitä hän myös osaa tehdä. Hänellä on osaamista ja kokemusta digitaalisuuden koko ketjusta. Parhaimmillaan hän on roolissa, joka yhdistää liiketoiminnan ja IT-maailman.

Katso profiilini


Asko Relas

Kirjoittaja työskentelee Talent Base Oy:n johtavana konsulttina keskittyen moderneihin tiedonhallintateknologioihin, analytiikkaan sen eri muodoissa, verkkopalveluiden suunnitteluun, sekä liiketoimintalähtöiseen ratkaisusuunnitteluun yleisesti.

Katso profiilini


Jukka-Pekka Kääriäinen

Katso profiilini


Pidätkö lukemastasi? Tilaa blogitekstimme meiliisi.