‹ Blogit

2.8.2017 7.30

Protokollaa liiketoiminnan tarpeisiin

  • Digitaaliset palvelut

Miksi liiketoiminnan kannattaisi olla kiinnostunut tiedonsiirtoon liittyvän protokollan uudesta versiosta? Sen vuoksi, että HTTP/2 tuo mukanaan lisää tehokkuutta sekä käyttökokemukseen että tekemiseen. Aiempi HTTP/1.1 julkaistiin 1999, jolloin palvelimilta ladattiin lähinnä tekstiä ja pienikokoisia kuvia. Näitä muotoiltiin muutamalla CSS-tiedostolla. Kevyttä ja yksinkertaista.

Tällä hetkellä verkkosivujen keskimääräinen koko on yli 2 MB ja selain joutuu tekemään satoja pyyntöjä ladatakseen tarvittavat skriptit, tyylit ja mediatiedostot. Esimerkiksi Ilta-Sanomien etusivun lataaminen tuottaa 200 pyyntöä ja sen koko on 4.9 MB. Talent Basen sinänsä yksinkertaisen blogisivun lataaminen vaatii sekin 51 pyyntöä, minkä jälkeen selaimelle kertyy 0.5 MB erilaisia tiedostoja.

4 Good Reasons for Using HTTP:2

Copyright by Tsahi Levent-Levi under Creative Commons

Mitä väliä sivujen paisumisella sitten on, kun data siirtyy aiempaa vauhdikkaammin ja “rajattomat” siirtosopimukset antavat mahdollisuuden kuluttaa sisältöjä myös tien päällä?

Ongelma on siirtotapa, sillä se tapahtuu viime vuosituhannen periaatteella. Analogia voisi olla pankkikonttori, jossa asiakaspalvelijalle jonotetaan vuoronumero kädessä. HTTP/1.1 protokollan mukaan tarvittavat pyynnöt lähetetään putkessa, jossa aiempi pyyntö käsitellään ennen seuraavaa. Siksi moni sivu on edelleen hidas tai sen komponentit latautuvat kummallisessa järjestyksessä.

HTTP/2 pähkinänkuoressa

HTTP/2 mahdollistaa seuraavia asioista:

  • usean pyynnön tekemisen  yhtäaikaisesti (multiplexing),
  • server pushin, jolloin selaimelle voidaan etukäteen työntää tarvittavia resursseja,
  • binäärisyyden aiemman tekstipohjaisen protokollan sijasta,
  • HTTP-header pakkauksen.

Nämä uudistukset tekevät tarpeettomaksi monta aiemmin mainitsemaani latausnopeutta parantavaa konstia. Yleistäen voisi sanoa, että sivulla tarvittavien tiedostojen yhdistely ja latausjärjestyksen optimointi ei enää jatkossa ole niin tärkeää. Sivu latautuu huomattavasti aiempaa nopeammin, vaikka rauta on sama. Muun muassa mainokset tai kolmannen osapuolen widgetit voidaan hakea heti, mikä on selvä etu käyttökokemuksen ja liiketoiminnan tavoitteiden kannalta.

Myös kehitys ja sivujen ylläpito helpottuvat, kun tiedostot ja koodi voidaan eriyttää loogisiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi CSS- tai JavaScrip-tiedostoja ei enää tarvitse yhdistellä, jotta latausnopeus paranee. Päinvastoin – ne voidaan palvella tarpeen mukaan, jolloin selaimelle päätyvät vain sivun kannalta tarvittava tiedostot.

Mitä HTTP/2 vaatii?

Ensimmäinen ja tärkein asia on salattu yhteys (HTTPS). Tähän kannattaa siirtyä joka tapauksessa, sillä selaimet alkavat näyttää salaamattoman yhteyden turvattomana. Samalla käyttäjä menettää keskeisiä HTML5:n ominaisuuksia, kuten geolokaation. Salattu yhteys on lisäksi yksi Googlen antaman arvostuksen kriteereistä.

Seuraavaksi kannattaa tutkia metriikasta, mikä osa käyttäjien selaimista tukee HTTP/2:a. Suomessa asia on yksinkertainen: yli 90 %:lla käyttäjistä on asianmukainen selain. Ks. oheinen kuva.

HTTP2 Finland

Lähde: http://caniuse.com/

Lopuksi pitää tarkastaa, tukevatko palvelimet uutta protokollaa (Apache ja Nginx alkoivat tukea syksyllä 2015), ja tämän jälkeen siirto on vain tekemistä vaille valmis. Valtaosa on tekniikkaa ja teknologiaa, minkä voi jättää tietohallinnon huoleksi. Käytännössä liiketoiminnan pitää ainoastaan varmistaa, että palvelu on HTTP/2-kelpoinen.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Pidätkö lukemastasi? Tilaa blogitekstimme meiliisi.