‹ Blogit

8.2.2018 12.43

Spotify vs. SAFe – kyvykkyydet puntarissa

  • Lean agile

Ketteryyden skaalaamisessa on vaihtoehtoja ja sävyeroja. Kaikki skaalautuvat mallit ja esimerkkitapaukset eivät automaattisesti tarjoa samoja kyvykkyyksiä. Toisten kyvykkyyksien vaatiminen vie pohjaa toisten kyvykkyyksien tavoittelulta. Kun organisaatio haluaa muuttua ketterämmäksi, se tarvitsee selkeät tavoitteet ja motivaation – ymmärryksen niistä kyvykkyyksistä, joita se oikeasti kaipaa ja tarvitsee.

Ketteryyden rakentamisessa muutosta voi lähestyä eri tavoin, ja totuus jokaiselle yritykselle sopivasta mallista ja lähestymistavasta sijaitsee jossain eri kyvykkyysmallien välissä. Esimerkiksi Spotifyn kulttuuriorientoitunut malli ei välttämättä sovi kaikille, kun taas SAFen menetelmä- ja käytäntöorientoitunut malli voi oikein sovellettuna sopia hyvinkin monelle yritykselle. Itselle sopivan mallin ja lähestymistavan löytää parhaiten tarkastelemalla eri kyvykkyyksiä ja niiden vastinpareja. Seuraavassa vertailen niistä muutamia tärkeitä Spotify- ja SAFe-mallin näkökulmasta. Arvioitavia muuttujia ovat esimerkiksi tarjottava palvelu tai tuote, toimiala, nykyinen arkkitehtuuri, legacy-järjestelmien rooli, investointimalli sekä omien kehittäjien määrä.

Kuva: Flickr.com/Chris Potter, CC 2.0 -lisenssi

Ennustettavuus vs. innovatiivisuus

Usein ketteryyden mukana haluttu kyvykkyys on innovatiivisuus. Moni johtaja ajattelee, että kun vain annamme organisaatiolle luvan olla ketterä, vähemmän projektiohjautuva, innovatiivisuus tulee niin sanotusti kaupan päälle. Näin ei kumminkaan ole, koska toinen kyvykkyys – ennustettavuus – vie pohjaa innovatiivisuudelta. Etenkään johtajat eivät usein halua luopua ennustettavuudesta, mikä ohjaa innovatiivisuuden ja ennustettavuuden herkästi törmäyskurssille organisaatiossa.

Innovatiivinen ketteräkehitys perustuu iteratiivisuuteen, lupaan kokeilla ja tehdä virheitä. Hyvin usein itseään ketteräksi kutsuvissa yrityksissä kumminkin vaaditaan ennustettavuutta ja sitoutumista esimerkiksi roadmap-suunnitelmaan ja kehitys-inkrementiin tai toteutussprinttiin. Hiljainen lupaus ennustettavuudesta ja sitoutumisesta vie tilaa innovatiivisuudelta, ja silloin ratkaisuja rakennetaan enemmän varman päälle tai jopa laadukkaasta ratkaisusta luopuen. Tässä kontekstissa SAFe-mallin tavoitteena on rakentaa enemmän ennustettavuutta ja Spotifyn malli tavoittelee enemmän innovatiivisuutta.

Läpimenoaika vs. vaikuttavuus

Toinen hieman samankaltainen vastinpari on vaikuttavuus ja nopeus. Usein Agile- ja Lean-menetelmissä puhutaan läpimenoajan parantamisesta, millä ehdottomasti on oma tärkeä arvonsa. Yksisilmäinen tuijotus läpimenoaikaan saattaa kumminkin viedä pohjaa vaikuttavuudelta, ja läpimenoajasta tulee vain nopeutta, vauhtia. Tällöin ns. helppoja, nopeasti toteutettavia ja läpisaatavia asioita priorisoidaan ja pusketaan ketteryyden nimissä vahvemmin toteutukseen kuin niitä liiketoimintatarpeita ja kyvykkyyksiä, joilla olisi merkittävämpi lisäarvo ja vaikuttavuus mutta joiden läpimenoaika vaikuttaa hitaammalta.

SAFe-näkökulmasta haetaan tasapainoa vaikuttavuuden ja läpimenoajan välillä, mutta Spotify-malli kertoo painottavansa nimenomaan vaikuttavuutta vauhdin sijasta.

Keskeinen juurisyy vaikuttavuuden ja nopeuden haasteeseen on se, että yrityksen portfoliossa ja backlogilla olevien tarpeiden todellista painoarvoa liiketoiminnalla ei ole riittävän analyyttisesti arvioitu ja priorisoitu. Siksi liian usein esiin nousevat niin sanotut helpot voitot, joiden merkittävyys liiketoiminnan menestykselle on yliarvioitu ja joiden toteutus sitoo rajallisia resursseja ”väärään” tekemiseen. Ongelmallinen tilanne syntyy myös silloin, kun painoarvoltaan merkittävä toteutus halutaan ketteryyden nimissä liian nopeasti ulos. Liiketoiminnalle painoarvoltaan merkittävä tarve saatetaan toteuttaa hätiköiden ja ilman mahdollisuutta kokeiluun ja innovatiivisuuteen. Tässä kontekstissa SAFe-näkökulmasta haetaan tasapainoa vaikuttavuuden ja läpimenoajan välillä, mutta Spotify-malli kertoo painottavansa nimenomaan vaikuttavuutta vauhdin sijasta.

Kontrolli vs. luottamus

Toimiva ketteryys perustuu keskeisesti organisaation luottamukseen ihmisten osaamiseen, kykyyn tehdä oikeita päätöksiä ja oppia. Vastinparina luottamukselle on tietysti yrityksen sisäänrakennettu tai kulttuuriin kuuluva kontrolli, jonka alle voidaan niputtaa niin ennustettavuus, toimintamallit ja -käytännöt, virheiden sietokyky, tiukat investointimallit sekä projektit ja suunnitelmat. Nämä kaikki ovat työkaluja, joiden avulla luottamuksen kautta rakentuva ketteryys ei synny.

Periaatteessa ketteryyden toteutumiseen, skaalaamiseen, pitäisi riittää Agile & Lean -arvojen sekä periaatteiden sisäistäminen organisaatiossa lisättynä ripauksella oikeanlaista kontrollia.

Selvä merkki kyvyttömyydestä luottamukseen on se, että organisaation avainhenkilöt uskovat kehityksen olevan kaaosta, ellei edellä mainittuja kontrollin työkaluja ole. Periaatteessa ketteryyden toteutumiseen, skaalaamiseen, pitäisi riittää Agile & Lean -arvojen sekä periaatteiden sisäistäminen organisaatiossa lisättynä ripauksella oikeanlaista kontrollia. Tämä on nimenomaan Spotifyn tavoite, kun taas SAFe-framework tarjoaa enemmän kontrollia sekä menetelmiä ja toimintamalleja ketteryyden skaalaamiseen.

Oma malli vs. valmis framework

On aivan ymmärrettävää, että monilla organisaatiolla on syy painottaa ennustettavuutta, nopeaa läpimenoaikaa ja kontrollia, mutta samalla pitää ymmärtää, mistä kyvykkyyksistä se silloin on mahdollisesti pois. Yritykselle sopivan balanssin löytäminen eri kyvykkyyksien välillä syntyy kyvystä ymmärtää yrityksen keskeiset tarpeet ja tavoite. Niitä tulee tarkastella suhteessa Agile & Lean arvoihin ja periaatteisiin. Lisäksi kun yhdistetään tunnettujen framework -mallien ja menetelmien (SAFe, LeSS, Disciplined Agile, Spotify yms.) osaaminen ja ymmärrys, on hyvät mahdollisuudet löytää yrityksen tavoitteisiin ja kulttuuriin sopivin malli ja tapa soveltaa sitä.

Spotifyn käyttämällä ja SAFen tarjoamalla mallilla on kyllä muitakin eroja ja kyvykkyyksiä, mutta jatketaan niistä myöhemmin lisää.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Mikko Lukkarinen

Kirjoittaja on Talent Base Oy:n verkkopalveluiden suunnitteluun ja kehitykseen erikoistunut senior konsultti. Mikon erityisosaamista on Agile- ja Lean-menetelmien skaalaminen ja hyödyntäminen. Hän taivuttaa mielellään teoriaa käytäntöön.

Katso profiilini

Pidätkö lukemastasi? Tilaa blogitekstimme meiliisi.