‹ Referenssit

Verkkokehittämisen toimintamallin uudistus

  • Lean agile
  • Menetelmät

LähiTapiola on vakuutusyhtiö, joka tarjoaa sekä vakuutus- että säästämisen ja sijoittamisen palveluja.

Haaste

LähiTapiolalla ja Turvalla oli paljon kehitystöitä, joilla oli lukuisia tilaajia ja toimittajia. Kehitystöitä ja toiveita oli aina enemmän kuin niitä pystyttiin toteuttamaan. Työt kilpailivat keskenään, koska hankkeisiin tarvittiin usein samoja toimittajia, tekijöitä ja liiketoiminnan asiantuntijoita. Odotusten hallinta, ennustettavuus, muutoksiin reagointi ja töiden priorisointi oli hankalaa, koska töille ei ollut selkeää keskinäistä tärkeysjärjestystä. Myös kehityksen kokonaiskuvan hahmottaminen oli haasteellista.

Kehitystöiden hallintaan kaivattiin uutta ketterämpää toimintamallia, jossa huomioidaan kokonaisuudet pisteratkaisujen sijaan, maksimoidaan hyödyt liiketoimintalähtöisen priorisoinnin avulla ja lisätään kehitystöiden läpinäkyvyyttä. Uudella toimintatavalla haluttiin myös varmistaa, että ratkaisussa otetaan huomioon sekä operatiivisen toiminnan näkökulma että liiketoiminnan tarpeet.

Ratkaisu

LähiTapiolalle ja Turvalle luotiin uusi toimintatapa sovittamalla Talent Basen kehittämä KAPO™-malli vastaamaan organisaation tarpeita. Uudessa toimintamallissa tuodaan kaikki kehitystyöt yhteen, ja niitä tarkastellaan kokonaisuutena. Kokonaisuuksista tunnistetaan kehitysalueita ja hankkeita, joita lähdetään työstämään yhteisen priorisoinnin mukaisesti. Määrittely ja ratkaisusuunnittelutyö tehdään KAPO™-mallin mukaisesti ketterästi kuitenkin huolehtien kokonaisuudesta.

KAPO™-mallia pilotoitiin verkon kehitysalueella, joka vastaa kaikista LähiTapiolan ja Turvan verkkopalveluita koskevista vaatimuksista ja niiden toteutumisesta. Verkon kehitysalueelle nimettiin tuoteomistaja sekä liiketoiminnan ja ICT-kehittämisen asiantuntijoista koostuva KAPO™-tiimi. Tuoteomistaja on päävastuussa priorisoinnista, jota hän toteuttaa ohjausryhmässä päätettyjen suurten kehityslinjausten pohjalta. KAPO™-tiimi vastaa yhdessä tuoteomistajan kanssa kaikkien kehitystöiden koordinoinnista, määrittelyn riittävästä tasosta sekä toteutuksen ja testauksen etenemisestä.

Tulokset

Uuden mallin käyttöönotto toi muutoksia töiden tilaamiseen, käsittelyyn, määrittelyyn ja yleisiin toimintatapoihin. Kehityspanokset pystytään nyt kohdistamaan asioihin, joista saadaan suurimmat liiketoimintahyödyt. Töistä muodostetaan järkeviä kokonaisuuksia, ja niitä tehdään oikeassa järjestyksessä. Ennustettavuus on helpottunut, muutoksiin pystytään reagoimaan nopeammin ja läpinäkyvyys on parantunut. Uusi toimintatapa on luonut järjestelmällisen, jatkuvan kehittämisen ympäristön sekä yhdessä tekemisen mallin, mikä on kasvattanut liiketoiminnan ja ICT-kehityksen molemminpuolista ymmärrystä ja siten parantanut lopputuotteen laatua. Pilottiin osallistuneet ihmiset ovat kokeneet uuden toimintamallin innostavana. KAPO™-mallin käyttöönoton myötä kehitystyön kokonaiskuva on selkiytynyt.

Pilotista saatujen kokemusten pohjalta toimintamallia ollaan laajentamassa myös muille kehitysalueille.

”Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet ja työskentely Talent Basen asiantuntijoiden kanssa olisi sujuvaa ja tuloksellista. Pilottiin osallistuneet ihmisemme olivat innostuneita ja muualla organisaatiossa heräsi kiinnostusta uutta toimintamallia kohtaan. Tästä on hyvä jatkaa sen käyttöönottoa muissa kehitysalueissamme.” Hanna Asikainen, kehityspäällikkö, LähiTapiola.

Pidätkö lukemastasi? Tilaa blogitekstimme meiliisi.