‹ Blogit

16.10.2019 14.38

Next Gen DAM (Digital Asset Management) -järjestelmät tehostavat monikanavaista digitaalista liiketoimintaa

  • Sisällönhallinta

Haluatko parantaa asiakaskokemusta sisällönhallinnan avulla? Lataa ilmainen opas monikanavaisen sisällönhallinnan valintaan. Yli 60 sivua tiukkaa käytännönläheistä asiaa business casesta arkkitehtuurimalleihin.

Lataa nyt

Jos haluat verkkopalveluusi tai verkkokauppaasi laadukkaita kuvia ilman, että palvelusi latausnopeudet kärsivät tai manuaalisen työn määrä karkaa käsistä, sinun kannattaa ehdottomasti tutustua Next Gen DAM -järjestelmiin.

Tyypillisesti digitaalisen aineistonhallinnan järjestelmän eli DAMin (Digital Asset Management) rooli on ollut organisaatiossa tuotettujen kuvien ja videoiden ja jossain tapauksissa myös PowerPoint-esitysten keskitetty hallinnointi.

Käytännössä prosessi DAM-järjestelmässä hallinnoitujen kuvien osalta toimii siten, että kuva ladataan DAMista omalle koneelle ja kuvaa hyödynnetään uudelleen vaikkapa some-postauksessa tai käytetään kuvituksena verkkopalvelussa julkaistavassa artikkelissa. Mikäli kuva ei ole juuri oikean kokoinen, näppärä graafikko pyöräyttää sen sellaiseksi. Koska kuvaa on aina mahdollista muokata kuvankäsittelyohjelmassa, materiaalien omistajien ei tarvitse huolehtia siitä, että esimerkiksi logo on DAM-järjestelmässä oikeassa koossa ja formaatissa ja että sen valkoiset suoja-alueet ovat brändimäärittelyn mukaiset.

Näin toimimalla kuvien tallentamista omalle koneelle tai jaetulle levylle ei voi välttää, ja prosessi tuottaa väkisin kuvista ylimääräisiä versioita. Editoinnissa syntyneet versiot eivät ole enää kytköksissä DAMissa olevaan alkuperäiseen tiedostoon, jolloin kasvaa riski siitä, että kuvaa käytetään vastoin alun perin sovittuja käyttöoikeuksia.

Kaiken edellisen lisäksi kuvat joudutaan erikseen lataamaan vielä sisällönhallinnan järjestelmään (CMS) silloin, kun ne julkaistaan verkkosivuille tai verkkokauppaan.

Tämän töksähtelevän ja digitaaliseen monikanavaisuuteen huonosti soveltuvan prosessin haastavat niin sanotut Next Gen DAM -järjestelmät.

Uudentyyppiset DAM-järjestelmät laajentavat DAMin nykyistä roolia kuvien automaattiseen muokkaamiseen, optimointiin ja julkaisuun.

Viimeisen viiden vuoden aikana yleistyneet uudentyyppiset DAM-järjestelmät laajentavat DAMin nykyistä roolia kuvien automaattiseen muokkaamiseen, optimointiin ja julkaisuun, eli verkkopalvelut voivat noutaa kuvat ja videot DAMista suoraan käyttöliittymään ilman, että kuvia pitää kierrättää (työpöydälle tallentamisen) kautta sisällönhallinnan järjestelmään. Tämän kyvykkyyden ansiosta näihin teknologioihin viitataan myös termillä headless DAM.

Next Gen DAM (Digital Asset Management) -järjestelmät tehostavat monikanavaista digitaalista liiketoimintaa

Headless DAMin käyttöönotolla on merkittäviä vaikutuksia siihen, miten yrityksen visuaalisia tiedostoja jatkossa hallinnoidaan. Ennen alkuperäinen kuva saattoi olla järjestelmässä vähän sinne päin (esimerkiksi logon ympärillä olevat suoja-alueet eivät olleet määritelmien mukaisesti) tai kuva jäi seilaamaan sähköposteihin tai verkkosivuston julkaisujärjestelmään ilman, että se koskaan päätyi DAMiin.

Kun headless DAM suoraviivaistaa kuvien julkaisun prosessia, Dropboxissa seilaava kuva ei koskaan päädy verkkopalveluun. Kuva päätyy verkkopalveluun vain, jos se on DAMissa. Tai jos alkuperäinen kuva on DAMissa vähän sinne päin, se on sellainen myös verkkopalvelussa.

Prosessin suoraviivaistamisen lisäksi uuden sukupolven DAM-järjestelmistä on myös muita liiketoiminnallisia hyötyjä.

Verkkopalveluiden suorituskyky paranee kuvien automaattisella optimoinnilla

Kun visuaalinen tiedosto toimitetaan suoraan DAM-järjestelmästä verkkopalveluun, tapahtuu prosessissa muutakin kuin kuvan jakaminen kanavan esityskerrokselle. Uudet järjestelmät nimittäin osaavat automaattisesti optimoida jakamansa kuvat jopa selainkohtaisesti siten, että tiedoston koko puristetaan mahdollisimman pieneksi kuvanlaadun kärsimättä.

Amerikkalainen SEO-guru Neil Patel on tutkinut sivustojen nopeuden vaikutusta verkkokaupan liikevaihtoon ja selvittänyt, että yhden sekunnin viive latauksessa voi aiheuttaa jopa 7 prosentin pudotuksen verkkokaupan konversioissa.

Verkkokaupassa laadukkaat kuvat ovat avainasemassa.

Koska kuluttajien vaatimukset sisältöjen visuaalisuudelle kasvavat koko ajan ja hakukoneet puolestaan suosivat nopeasti latautuvia verkkosivuja, on kuvien optimointi digitaalisen liiketoiminnan kannalta erittäin merkittävää – etenkin jos kuvia on paljon. Retrospektiivisesti ei ole mitenkään mahdollista  parantaa prosessia ja optimoida graafikon käsityönä vaikkapa verkkokaupan kaikkia tuotekuvia.

Verkkokaupassa laadukkaat kuvat ovat avainasemassa. Esimerkiksi luksuslaukuista tunnettu Mulberry käyttää teknologiaa, jonka avulla se voi näyttää verkkokaupassassaan ensin tehokkaasti pakatun kuvan ja myöhemmin zoomatessa korkearesoluutioisen kuvan, josta näkee laukkujen kauniin nahkapinnan yksityiskohdat hyvin tarkasti. Molemmat versiot tehdään yhdestä ja samasta tiedostosta automaattisesti. Tämän mahdollistaa nimenomaan yksi markkinoiden parhaista Next Gen DAM -järjestelmistä.

Kuvakaappaus Mulberryn verkkokaupasta

Kuvakaappaus Mulberryn verkkokaupasta

Lukemattomien erilaisten kuvasuhteiden sekä responsiivisuuden hallinta helpottuu automatisoinnilla

Sosiaalisessa mediassa näkyminen on monelle brändille elinehto. Ei riitä, että postaillaan jotain kerran viikossa, vaan tahdin pitää olla nopeampi. Some-kanavat haluavat kuvat ja videot tietyn kokoisina ja käyttöliittymälleen optimoiduissa kuvasuhteissa. Erilaisia kuvasuhdevaatimuksia voi tutkia vaikka tästä artikkelista.

Sosiaalisen median lisäksi kuvia ja videoita tarvitaan usein omissa kanavissa, joissa kuvasuhteita tai muotoja voi myös olla monia. Työmaa, jossa kuvasta luodaan useita eri versioita, voi silloin kasvaa yksinkertaisesti liian suureksi. Tämä taas saattaa johtaa päätökseen, että kuvien variaatioita rajoitetaan, jolloin verkkosivuista tulee visuaalisesti monotonisia.

Myös responsiivisuus voi aiheuttaa harmaita hiuksia. Isolla näytöllä toimiva kuva voi kadottaa ilmaisuvoimansa, kun se responsivoidaan perinteisesti pienentämällä kuvaa ja säilyttämällä kuvasuhteet.

Uudet DAM-järjestelmät auttavat myös näissä pulmissa. Niiden avulla voit automatisoida kuvien rajauksen moniin erilaisiin kuvasuhteisiin ja muotoihin. Merkitsemällä kuvaan focal-/focus-pisteen järjestelmä osaa rajata kuvan ilman, että kuvasta jää jotain olennaista pois.

Responsiivisuuden hallintaa helpottaa kuviin merkittävä alue, joka säilyy kuvassa, kun kuvaa tai videota katsellaan erilaisilla päätelaitteilla. Näin isoilla näytöillä kuvassa voi olla enemmän yksityiskohtia ja mobiiliversiossa puolestaan vähemmän, ehkä vain yksi.

Automatisoinnista saat kaiken hyödyn irti vain, jos justeeraat kuva-ja videotuotantoprosessiasi.

Automatisoinnista saat kaiken hyödyn irti vain, jos justeeraat kuva-ja videotuotantoprosessiasi. Pyydä siis, että jo sisältöjen sommitteluvaiheessa huomioidaan materiaalin koneellinen jälkikäsittely. Toki artesaanihenkisille graafisen alan ammattilaisille voi olla aluksi vaikeaa hyväksyä, että kuvien ja videoiden jatkojalostus tehdään koneellisesti, mutta markkinoinnin muuttuminen sykliltään nopeammaksi vaatii muutoksia vanhoihin ajattelumalleihin kautta linjan.

A/B-testauksen ja personoinnin mahdollisuudet kasvavat

A/B-testaus ja sisällön personointi ovat nykyään arkipäivää monessa digitaalisesti tuotteitaan markkinoivassa yrityksessä. Näitä myynnin parantamiseen tähtääviä aktiviteettejä varten esimerkiksi bannereista tarvitaan useita versioita.

Uusissa DAM-järjestelmissä onnistuu myös bannereiden koostaminen ikään kuin kerroksittain. Keskenään itsenäiset kerrokset voivat olla esimerkiksi taustakuva, copy-teksti, CTA-painike ja dynaaminen elementti. Näistä jälkimmäinen voi olla vaikka “päivän hinta”, koska järjestelmä osaa lisätä banneriin taustajärjestelmässä hallinoitavien kamppisten parametrejä. Bannereiden hallinnasta tulee näin huomattavasti helpompaa ja testaaminen saa täysin uusia ulottuvuuksia, kun visuaalisten ja tekstielementtien lisäksi voidaan testata vaikka erityyppisten alennusten toimivuutta. Lisäksi tämä kyvykkyys auttaa responsivuuden hallinnassa, sillä tekstejä ei tarvitse “polttaa kiinni” kuviin.

Missä markkina menee?

Koska Next Gen -tuotteita on kehitetty lyhyen aikaa verrattuna alan konkareihin, on näiden yritysten tuotekehitys iskenyt kiinni rakoseen, jota pidemmän aikaa alalla toimineet eivät tuotteellaan kata.

Monen etabloituneen DAM-toimijan haasteena on tuotekehitysresurssien kuluminen myös kattavien printtimaailmaa tukevien toiminnallisuuksien ylläpitoon ja kehittämiseen. Tuotteet eivät myöskään ole pilvinatiiveja, vaan ne on viety pilveen ja rajapinnan taakse jälkikäteen, mikä sekin on kuluttanut tuotekehityksen resursseja. Tämän vuoksi monet ovat selvästi takamatkalla alueella, jonka Next Gen DAM -järjestelmät hallitsevat suvereenisti.

Vastaavasti pidemmän aikaa markkinoilla olleet järjestelmät tarjoavat paremmat kyvykkyydet kuvien metadatan sekä käyttöoikeuksien hallintaan. Näiden toiminnallisuuksien heikkous Next Gen DAMeissa on harmillista, sillä toimiakseen headless-järjestelmänä kuviin ja videoihin pitää voida liittää paljon tietokoneen ymmärtämää semantiikkaa. Ilman sitä kuvien ja videoiden julkaisu kanavissa ei voi olla niin dynaamista kuin toivoa sopisi.

Milloin kannattaa siirtyä uuden sukupolven DAM-järjestelmään ja miten muutokseen kannattaa valmistautua?

Harkitse vanhan DAM-järjestelmän päivittämistä modernimpaan, jos visuaalisia sisältöjäsi jaellaan useaan eri kanavaan (webbi, digital signage, some, mobiilisovellukset) tai sinulla on paljon kuvia sisältävä verkkosivusto- tai kauppa ja olet huolissasi sen suorituskyvystä.

Jos hankit uuden järjestelmän mutta pitäydyt vanhoissa toimintatavoissa, et saa investoinnistasi täyttä hyötyä. Koko tuotantoprosessin on valmistettava visuaaliset materiaalit monikanavaiseen julkaisuun ja alkuperäisten tiedostojen pitää olla järjestelmässä särmästi kuin alokkaan punkka. Ainoastaan silloin voit automatisoida tehtäviä, jotka käsityönä hoidettuna olisivat hitaita, kalliita tai käytännössä mahdottomia.


Tuija Riekkinen

Kirjoittaja on Talent Base Oy:n johtava konsultti ja digitaalisuuden työmuurahainen. Mistä hän puhuu, sitä hän myös osaa tehdä. Hänellä on osaamista ja kokemusta digitaalisuuden koko ketjusta. Parhaimmillaan hän on roolissa, joka yhdistää liiketoiminnan ja IT-maailman.

Katso profiilini

Pidätkö lukemastasi? Tilaa blogitekstimme meiliisi.