‹ Blogit

28.5.2019 10.41

Digitaalisen aikakauden modernit arkkitehtuurit – näkökulmia Talent Talk -keskustelusta

  • Arkkitehtuurit

Reilusti toistasataa vuotta eri toimialoilta kertynyttä kokemusta istuutui Villa Katayan pöytään Talent Basen vuotuisessa keskustelutapahtumassa Talent Talkissa. Aurinkoisena aamuna 15.5.2019 pureuduttiin tällä kertaa moderneihin arkkitehtuureihin, ja edustettuina olivat niin valmistava teollisuus, elektroniikkakomponenttien toimittajat, kiinteistöyhtiöt kuin ohjelmistotoimiala.

Keskustelijoiden laaja työhistoria käsitti muun muassa liiketoiminnan kehittämistä, it-johtamista sekä toimintojen harmonisointia ja uudistamista. Monipuoliset taustat takasivat eri näkökulmia aiheisiin, ja sulateltavaa jäi pitkäksi aikaa.

Villa Kataya

Villa Kataya

Kaikki lähtee liiketoimintastrategiasta johdetusta arkkitehtuurin kehittämisestä

Aloitimme keskustelun Martec’s Law:sta eli kuilusta teknologisen ja organisatorisen kehitysnopeuden välillä. Totesimme, että ajan saatossa ilmiöissä ja keskustelussa toistuvat samat teemat, vähän kuin seinäkellon heilurina: ne palaavat, mutta uusilla nimillä. Kehitys on kuitenkin tasaisemmin etenevää, ja ihmisten kyky omaksua ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja on rajallinen. Jatkoimme, että jos koneeseen syötetään liikaa bensaa, renkaat lähtevät sutimaan, mutta haluttua etenemisnopeutta ei saavuteta, vaan syntyy lähinnä hukkalämpöä ja meteliä.

modernit arkkitehtuurit

Kuva 1: Arkkitehtuurin muotisanoja ja suuntauksia

Jäsensimme arkkitehtuuria kolmella tasolla: data, prosessi ja asiakaskokemus. Totesimme, että kun ajattelun ja suunnittelun aloittaa asiakaskokemuksesta, on oikealla polulla. Arkkitehtuurin ja teknisten ratkaisujen taustalla on oltava kirkas visio, miten liiketoiminta- ja tukiprosessien pitää toimia ja miten niitä halutaan kehittää. Vain sitä kautta on mahdollista saavuttaa tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantumista.

Kun ajattelun ja suunnittelun aloittaa asiakaskokemuksesta, on oikealla polulla.

Osallistujien kokemus oli, että ilman ymmärrystä prosesseista on erittäin riskialtista lähteä tekemään isoja arkkitehtuuri- ja järjestelmämuutoksia. Ensin on siis tehtävä prosessit läpinäkyviksi ja vasta sitten voidaan käydä arkkitehtuurin kimppuun. Prosessien kuvaamiseen ja kehittämiseen on olemassa hyviä malleja. Muun muassa APQC-mallista löytyi osallistujilta hyviä kokemuksia.

Kokemuksiimme perustuen näimme, että organisaatiot tarvitsevat vahvempaa omaa osaamista ja näkemystä arkkitehtuurista. Näin valinnat tehdään tietoisesti sen sijaan, että niihin ajaudutaan sattumanvaraisesti. Jollain on oltava kokonaiskuva, ja hyvä ohje uudelle tietohallintojohtajalle tiimin rakentamiseksi kuului: palkkaa heti kokonaisarkkitehti.

Hyvin toimiva IT-yksikkö mahdollistaa puitteet liiketoiminnan muutokselle

IT-organisaation kyky vastata liiketoiminnan tarpeisiin on kriittisen tärkeää. Mikäli se puuttuu, liiketoiminta ottaa kehittämisen omaan haltuunsa. Keskustelussa nousi esiin tosielämän esimerkki tällaisesta tilanteesta, ja vastaavasti löysimme hyviä kokemuksia IT:n ja liiketoiminnan välisistä työryhmistä, joissa asiantuntijat käyvät vuoropuhelua keskenään. Keskustelu liiketoiminnan prioriteeteista on tärkeää, mutta usein vaikeaa. Sitä voi helpottaa riittävällä formalisoinnilla (templatet, prosessit) ja säännöllisyydellä.

Hyvä ohje uudelle tietohallintojohtajalle tiimin rakentamiseksi kuului: palkkaa heti kokonaisarkkitehti

Arkkitehtuuri ei kuitenkaan kehity vain liiketoiminnan tarpeista. Sitä on kehitettävä myös ennakoivasti it-asiantuntijoiden ja arkkitehtien ohjaamana ilman ”pukumiehiä”. SAFe tarjoaa ratkaisuksi resurssien allokoimista mahdollistajien (enablers) kehittämiseen. IT-budjetista noin 10–15 % pitäisi varata tällaiseen tekemiseen. Näin yhä monimutkaistuva ja hajaantuva kokonaisuus pysyy hallittuna.

Tietojärjestelmien tehtävä on nimensä mukaisesti käsitellä liiketoiminnan tarvitsemaa tietoa. Datan käytön ja merkityksen visualisointi liiketoiminnalle ja prosessien omistajille nähtiin tärkeäksi. Liiketoiminnan on tärkeää omistaa data ja ymmärtää:

  1. datan määrät
  2. mitä dataa mikäkin prosessi käyttää ja
  3. kuinka hyvälaatuista data on.

Tästä nostimme esiin hyviä käytännön esimerkkejä ja Watchdogiksi nimetyn ratkaisun, joka jatkuvasti mittaa datan laatua ERP:n ja tuotannonohjausjärjestelmän välillä.

Varmista kyky skaalautua

Asiakkaiden kyky ennustaa omaa kysyntäänsä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten toimittaja pystyy ennakoimaan muutoksia ja skaalaamaan omaa toimintaansa. Tuotantokapasiteetin kasvattaminen voi toimialasta riippuen olla hidasta. Tällöin kasvavaa kysyntää ei pystytä kääntämään liiketoiminnan kasvuksi. Järjestelmiä ja prosesseja suunniteltaessa on huomioitava tällaiset liiketoiminnan luonteeseen liittyvät tekijät ja löydettävä ratkaisuja, jotka parantavat reagointikykyä.

Yksi ratkaisu on lisätä tuotannon ja prosessien ohjaamisen automaatiota. Infrastruktuurin puolella serverless- ja pilviratkaisut tarjoavat lähes rajattomasti skaalautuvia mahdollisuuksia. Automaation lakipisteenä lienee huumorilla väritetty tarinan tulevaisuuden tehtaasta, jossa on kaksi olentoa: ihminen ja koira. Ihmisen tehtävä on syöttää koiraa ja koiran tehtävänä vahtia, että ihminen ei puutu tehtaan toimintaan.

On voitava liittyä uusiin ekosysteemeihin ja vaihtaa dataa eri toimijoiden välillä

Yksi tapa kehittää liiketoimintaa ja parantaa ennustettavuutta on kytkeytyä ekosysteemeihin, joissa eri toimijat vaihtavat dataa keskenään tarjotakseen asiakkaille paremman kokonaiskokemuksen ja -palvelun. Tällainen liiketoimintamalli edellyttää arkkitehtuurilta vahvaa datanhallintaa sekä kykyä tarjota helppokäyttöisiä ja luotettavia rajapintoja dataan.

Ekosysteemistä saatavaan dataan perustuva palvelu voi kehittyä täysin uudeksi liiketoiminnaksi.

Esimerkiksi laitevalmistajalle on erittäin arvokasta saada asiakkailta tietoa laitekannasta (install base) ja sen käytöstä. Tällaisen datan avulla se pystyy tarjoamaan asiakkaalle parempaa palvelua, kuten ennakoivaa huoltoa. Ekosysteemistä saatavaan dataan perustuva palvelu voi kehittyä täysin uudeksi liiketoiminnaksi.

Tue strategisia suuntaviivoja ja yritysjärjestelyjä sopivalla arkkitehtuurilla

Monet yritykset ovat kehittyneet yritysjärjestelyjen (osto, fuusio) kautta. Tällaisella strategialla on iso vaikutus arkkitehtuurisiin valintoihin. Alla oleva kuva esittää yritysintegraation toteutustavat. Valittu tapa ratkaisee sopivimman arkkitehtuurin.

yritysintegraatio

Kuva 2: Yritysintegraation toteutustavat

Mikropalveluilla ketterämpi arkkitehtuuri

Onko Microservice vain uudelleen nimetty SOA? Keskustelumme tuloksena päätimme, että niissä on sama perusfilosofia, mutta erilainen toteutustapa. Mikropalveluiden keskeisenä ajatuksena on mahdollistaa toteuttamisen jakaminen itsenäisemmin toimiviin ketteriin tiimeihin sekä tukea DevOps- ja Continuous Deployment -periaatteita. Kehittyneet ja edullisemmat, usein pilvestä saatavat teknologiat tukevat tätä kehitystä.

Puhuimme myös käytännön toteutuksista, joista esimerkkinä oli SAP:n ME-moduulin päälle rakennettu oma käyttöliittymäkerros. Näin käyttöliittymä ja liiketoimintalogiikka saatiin erotettua toisistaan ja käyttökokemus parani huomattavasti.

Isoissa ohjelmistoissa koodin määrä (code base) kasvaa helposti niin isoksi, että sitä on pakko jakaa pienempiin osiin, jotta kehitystiimejä voidaan lisätä ja pitää kehittäminen järjellisenä.

Keskustelun perusteella realistinen tavoite voisi olla hybridimalli, jossa mikropalveluja käytetään kohdennetusti ja niiden rinnalla on laajempia perusjärjestelmiä. Matkalla kohti mikropalvelullistuvaa arkkitehtuuria näimme hyvin tärkeäksi hallita kokonaiskuvaa ja erityisesti datan laatua ja eheyttä.

Kiitämme kaikkia Talent Talk -osallistujia aktiivisesta ja innostavasta keskustelusta!

It is not necessary to change. Survival is not mandatory.

– W. Edwards Deming

Modernit arkkitehtuurit olivat pääteemana vuotuisessa Talent Talk -keskustelutilaisuudessamme 15.5.2019. Keskustelua fasilitoivat Talent Basen johtavat konsultit Tero Laatikainen ja Timo Karsisto.

Lue lisää arkkitehtuuripalveluistamme


Nino Ilveskero

Kirjoittaja on Talent Base Oy:n osakas ja myyntijohtaja. Hän on työskennellyt 20 vuotta sähköisten palveluiden ja it-järjestelmien kehityksen parissa eri toimialoilla.

Katso profiilini

Pidätkö lukemastasi? Tilaa blogitekstimme meiliisi.